"Ei aina ole suoraa reittiä onneen,

välillä on valittava kivikkoinen tie",

äiti sanoi ja hörppäsi kahvistaan

Sisko tapitti ruskeilla silmillään 

suoraan, häpeilemättä

Ei se vielä ymmärrä, 

se on niin nuori

viatonkin

Äiti sekoitti kahviinsa

toisen lusikallisen sokeria

Se ei haluaisi olla täällä

Se haluaisi helvettiin tuosta tuolista

Helvettiin psykologin mittailevan katseen alta

"Oliko tämä tässä?" äiti huokaisi

"Me tullaan taas ensi viikolla, Roosa", 

äiti sanoi ja loi sen tutun katseen psykologiin

jonka kynä napsui hiljaisuudessa

Nielaisin tahtomattani kuuluvasti

Äänettömyys humisi muilla korvissa

mutta minulle huudettiin taas kurkku suorana

yksi huusi turhuuttani ja huonouttani

toinen säesti sähisemällä menneisyyden mokailuista

kolmas muistutti Suunnitelma B:stä

"Tartu tilaisuuteen, tartu siihen, tartu"

Tuijotin sairaalasukkiani ja kipristelin varpaitani

Niihin sukkiin piilotettiin joskus monta partaterää

Jäin kiinni 

heti sisäänkirjauksessa

Muisto hymyilyttää edelleen

Suunnitelma B

kohtalokseni koituu

ette voi estää ette pysty ette voi

Suljin silmäni

näin ulkopuolelta itseäni raahattavan

pitkin sairaalan käytäviä

ja kohti jyrkänteen reunaa

ja kun minut paiskattiin sänkyyni

tunsin jonkun tuuppaavan minua kohti pimeää

Horjahdin

ja lensin